Kotiseutuyhdistys Suhina ry:n säännöt 

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 

Yhdistyksen nimi on Kotiseutuyhdistys Suhina ry. sen kotipaikka on Laitilan kunta ja toimialue on Laitilan Kunta

- kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta, 

- elinympäristön laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen, 

- kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja omatoimisuuden voimistaminen sekä 

- kotiseudun kulttuurien vaaliminen ja edistäminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 

- toimii alueensa etujärjestönä, on yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa ja vaikuttaa päätöksentekoon, 

- tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille, 

- toimii alueensa asukkaiden ja yhteisöjen yhdyssiteenä, 

- seuraa kotiseudun aineellista ja henkistä kehitystä sekä tekee siihen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia, 

- harjoittaa kotiseututietoutta lisäävää julkaisu- ja kustannustoimintaa, 

- edistää perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamista sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista, 

- harjoittaa museotoimintaa ja tukee paikallista kotiseutuarkistoa, 

- ylläpitää paikalliselle kotiseututoiminnalle tarpeellisia tiloja, 

- järjestää kokouksia, kotiseutupäiviä ja muita kulttuuritilaisuuksia, näyttelyjä, talkoita sekä kulttuurimatkoja ja opintoretkiä, 

- järjestää koulutusta sekä tiedottaa aluettaan ja omaa toimintaansa koskevista asioista, 

- toimii yhteistyössä Suomen Kotiseutuliiton, maakunnan liiton ja kotiseututyön aluejärjestön kanssa. Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan avustuksia ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseksi pienimuotoista muistoesineitten myyntitoimintaa sekä kustannustoimintaa sekä asianmukaisella luvalla järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä 

Yhdistykseen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen jäseniä ovat: 1) varsinaiset jäsenet, 2) kannattajajäsenet, ja 3) kunniajäsenet. Varsinaisia jäseniä voivat olla 15 vuotta täyttäneet henkilöt, kannattajajäseniä oikeuskelpoiset yhteisöt. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet hyväksyy hallitus, kunniajäsenet kutsuu johtokunnan esityksestä yhdistyksen kokous. Kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen toimintaan erityisen ansiokkaasti osallistuneita tai sen tavoitteita merkittävällä tavalla tukeneita henkilöitä. Varsinaiset jäsenet ja kannattajajäsenet maksavat vuosittain vuosikokouksen erikseen kummallekin jäsenryhmälle määräämän jäsenmaksun. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Jäsenyys lasketaan alkavaksi siitä ajankohdasta, jolloin jäsenyys on hyväksytty. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.  

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 

Jäseniltä perittävän liittymismaksujen ja vuotuisten jäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosikokous. 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kaksi – kahdeksan muuta varsinaista jäsentä sekä nolla – kahdeksan varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä muun henkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen. 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle. 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.  

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla tai yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. 

11. Vuosikokous 

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) kokouksen avaus 2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4) hyväksytään kokouksen työjärjestys 5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto 6) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus 8) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle 9) valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa 10) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. Mikäli yhdistyksellä on museo, huolehditaan arkiston, museokokoelmien ja yhdistyksen muun omaisuuden säilymisestä jonkun oikeuskelpoisen yhteisön hallinnassa sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.